(Kuva: Pixabay)
Johtajuus vaatii tunneälyä ja viestintätaitoja. Johtaminen on kommunikointia. Viestintä on erilaista joka organisaatiossa, mikä johtuu organisaation rakenteesta, joka määrittää millaista vuorovaikutusta sen sisällä on. Viestintää on kaikkialla; sähköpostit, kahvihuonekeskustelut, myös viestimättömyys on viesti. Se voi olla tahatonta tai tarkoituksellista. Viestintä rakentaa ihmisten välille yhteistyösuhteita, viestinnän avulla voidaan motivoida, ohjata, palkita ja voimauttaa.
Luennolla pohdittiin muun muassa sitä, tarvitseeko organisaation sisäistä ja ulkoista viestintää erottaa. Sisäisellä viestinnällä tarkoitetaan työntekijöiden keskinäistä viestintää ja esimerkiksi erilaisia Yammereita ja intranetiä. Organisaation sisäinen viestintä rakentaa erityisellä tavalla ja onnistuessaan arvostamisen ilmapiiriä ja luottamusta, lisäten sitä kautta työmotivaatiota ja organisaatioon sitoutumisen astetta. Ulkoinen viestintä taas on ulospäin näkyviä viestejä, mainokset ja informaatio asiakkaille. Organisaatioviestintää voi kohdistaa eri yleisöille. Esimerkiksi mainosvideot voidaan räätälöidä iskemään juuri kohdeyleisöön. Yliopistot tekevät mainosvideoita, että ne houkuttelisivat pääosin nuoria suuntaamaan kohti korkeakouluopintoja. Viestintä on suuri osa markkinointia ja etenkin ulkoinen viestintä antaa yrityksestä tietynlaista kuvaa ja rakentaa brändiä. Usein myös se, että jotain jätetään sanomatta on tietoinen valinta esimerkiksi organisaation markkinointistrategian näkökulmasta.
Luennolla pohdittiin muun muassa sitä, tarvitseeko organisaation sisäistä ja ulkoista viestintää erottaa. Sisäisellä viestinnällä tarkoitetaan työntekijöiden keskinäistä viestintää ja esimerkiksi erilaisia Yammereita ja intranetiä. Organisaation sisäinen viestintä rakentaa erityisellä tavalla ja onnistuessaan arvostamisen ilmapiiriä ja luottamusta, lisäten sitä kautta työmotivaatiota ja organisaatioon sitoutumisen astetta. Ulkoinen viestintä taas on ulospäin näkyviä viestejä, mainokset ja informaatio asiakkaille. Organisaatioviestintää voi kohdistaa eri yleisöille. Esimerkiksi mainosvideot voidaan räätälöidä iskemään juuri kohdeyleisöön. Yliopistot tekevät mainosvideoita, että ne houkuttelisivat pääosin nuoria suuntaamaan kohti korkeakouluopintoja. Viestintä on suuri osa markkinointia ja etenkin ulkoinen viestintä antaa yrityksestä tietynlaista kuvaa ja rakentaa brändiä. Usein myös se, että jotain jätetään sanomatta on tietoinen valinta esimerkiksi organisaation markkinointistrategian näkökulmasta.
Tällä luennolla minun ajatuksiani herätteli eniten käsiteltävänä aiheena ollut esimerkki työpaikan viestinnän noidankehästä. Noidankehä on muodostunut, koska kommunikaatio ei toimi. Esitellyssä noidankehässä johto tiukensi kontrollia työntekijöiden kohdalla, koska uskoi näiden motivaation laskeneen. Kontrollin tiukentaminen vain laski entisestään työntekijöiden motivaatiota. Kommunikointi ja vuorovaikutus olisi voinut auttaa tällaisessa tilanteessa, ensin selvittää keskustellen syyt, minkä jälkeen vasta ryhtyä toimenpiteisiin. Kommunikaatio on ollut yhdensuuntaista, eikä aitoa kahdenvälistä dialogia.
Luennolla viestintä määriteltiin ajatusten, tunteiden ja tarinoiden vaihtamiseksi eri kanavien kautta. Tunneäly ja kuunteleminen olivatkin myös tärkeitä teemoja tällä luennolla. Ne ovat tuttuja käsitteitä psykologian ja kasvatustieteen opinnoista, mutta johtamisen kurssilla niihin lisättiin näkökulma, minkä vuoksi ne ovat tärkeitä asioita johtajuudessa ja johtajan ominaisuuksina. Tunneäly on tärkeä taito johtajalla esimerkiksi siksi, että tämä ymmärtää, miten millaisiakin ihmisiä johtaa. Myös tilannetaju tunneälyn rinnalla on tärkeää, jotta osaa "lukea" tilanteita ja ihmisiä, sekä osaa reagoida sopivalla tavalla vaikkapa kannustamaan tai organisoimaan jonkin tiimin toimintaa. Myös omien tunteiden tunnistaminen ja hallitseminen kuuluvat tunneälyyn ja ovat ehdottoman tärkeitä johtajalla. Ei ole kovin ammattimaista, jos johtaja ei osaa hallita tunteitaan ja toimii tunnepurkauksissaan ajattelemattomasti.
Puhuimme jo aikaisemmin tällä kurssilla vuorovaikutuksen tärkeydestä työelämässä ja johtaja - alainen suhteessa. Nykyaikana tuskin voi enää ilman suurta vastarintaa antaa vain käskyjä alaspäin ilman minkäänlaista vastavuoroisuutta. Nykyisin tehdään töitä myös paljon tiimeissä, minkä vuoksi myös rivityöntekijöiden vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot korostuvat yhä enemmän. Tämä ilmentää myös valtaa. On olemassa negatiivista ja positiivista valtaa. Negatiivinen valta on juuri tätä alaspäin käskyttämistä, missä toinen tottelee käskyjä ehkä jopa oman tahtonsa vastaisesti. Positiivinen valta taas on sellasta, missä johtaja motivoi, muovaa, innostaa toisia tekemään tahtonsa mukaisesti, niin että "käskytettävä" myös haluaa itse toimia johtajan ajatusten mukaisesti. Positiivinen valta sisältää myös kuuntelemisen aspektin.
Luennolla viestintä määriteltiin ajatusten, tunteiden ja tarinoiden vaihtamiseksi eri kanavien kautta. Tunneäly ja kuunteleminen olivatkin myös tärkeitä teemoja tällä luennolla. Ne ovat tuttuja käsitteitä psykologian ja kasvatustieteen opinnoista, mutta johtamisen kurssilla niihin lisättiin näkökulma, minkä vuoksi ne ovat tärkeitä asioita johtajuudessa ja johtajan ominaisuuksina. Tunneäly on tärkeä taito johtajalla esimerkiksi siksi, että tämä ymmärtää, miten millaisiakin ihmisiä johtaa. Myös tilannetaju tunneälyn rinnalla on tärkeää, jotta osaa "lukea" tilanteita ja ihmisiä, sekä osaa reagoida sopivalla tavalla vaikkapa kannustamaan tai organisoimaan jonkin tiimin toimintaa. Myös omien tunteiden tunnistaminen ja hallitseminen kuuluvat tunneälyyn ja ovat ehdottoman tärkeitä johtajalla. Ei ole kovin ammattimaista, jos johtaja ei osaa hallita tunteitaan ja toimii tunnepurkauksissaan ajattelemattomasti.
Puhuimme jo aikaisemmin tällä kurssilla vuorovaikutuksen tärkeydestä työelämässä ja johtaja - alainen suhteessa. Nykyaikana tuskin voi enää ilman suurta vastarintaa antaa vain käskyjä alaspäin ilman minkäänlaista vastavuoroisuutta. Nykyisin tehdään töitä myös paljon tiimeissä, minkä vuoksi myös rivityöntekijöiden vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot korostuvat yhä enemmän. Tämä ilmentää myös valtaa. On olemassa negatiivista ja positiivista valtaa. Negatiivinen valta on juuri tätä alaspäin käskyttämistä, missä toinen tottelee käskyjä ehkä jopa oman tahtonsa vastaisesti. Positiivinen valta taas on sellasta, missä johtaja motivoi, muovaa, innostaa toisia tekemään tahtonsa mukaisesti, niin että "käskytettävä" myös haluaa itse toimia johtajan ajatusten mukaisesti. Positiivinen valta sisältää myös kuuntelemisen aspektin.
Valta auttaa organisaatiota toimimaan kohti sille asetettuja tavoitteita, mutta se on myös huumaavaa, sillä se saattaa sokaista vallankäyttäjän todellisuudelta ja altistaa tekemään vääriä arvioita. Valtaa on tutkittu muun muassa Milgramin tottelevaisuuskokeen avulla, missä tutkija antoi käskyjä koehenkilöille antaa sähköiskuja kolmannelle osapuolelle. Kokeen avulla nähtiin, kuinka ihminen tottelee sitä henkilöä, kuka on korkeassa asemassa (tutkija vs. tavallinen ihminen) ja jolla on auktoriteettia. Myös natsi-Saksan toimintaa on perusteltu auktoriteetin tottelemisella.
· On olemassa siis sekä oikeutettua että illegitiimiä vallankäyttöä. Oikeutettu eli legitimiteetti vallankäyttö tarkoittaa, että vallankäytön kohteena olevat kokevat vallan käytön olevan oikeutettua ja hyväksyvät sen. Minusta tunnin päätteeksi oli hyvä esimerkki illegitiimistä vallankäytöstä, kun opiskelija keskeytti opettajan kertomalla, että luento on päättynyt, sillä luentosalin kello jätättää.
Kirjoittajanut:
Emmi Ylihärsilä
Anu Villman
Emmi Ylihärsilä
Anu Villman
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti