Opintojakson alussa tavoitteenamme oli oppia lisää johtamisesta kauppatieteiden näkökulmasta syventääksemme työ- ja organisaatiopsykologista johtamisen osaamista. Mielestämme onnistuimmekin tässä melko hyvin, sillä opimme liiketoiminnan lainalaisuuksista ja vierailevien puheenvuorojen myötä erityisesti esimerkiksi osuuskunnan ja byrokratian johtamisen ominaispiirteistä. Oli kuitenkin avartavaa yhdistää aiempi osaaminen aikuiskasvatuksesta ja organisaatiopsykologiasta tällä johtamisen kurssilla käsiteltyihin aiheisiin. Näin omasta ajattelustakin pystyy tunnistamaan polyfoniaa ja eri tieteenalojen yhdistymistä. Onkin rikkaus pystyä näkemään samat asiat monesta eri näkökulmasta ja erityisesti johtamisessa ymmärtää myös liiketoiminnan näkökulma. Esimerkiksi Juha Kivelä PKO:lta tiivisti mielestäni hienosti sen, miten toiminnan oikeutus löytyy aina pohjimmiltaan sen tuottavuudesta. Vaikka aikuiskasvatustieteilijänä ja psykologiaa opiskelleina johtamisen haluaa useimmiten mieltää ns. pehmeäksi henkilöstövoimavarojen johtamiseksi, on myös hyvä tiedostaa rahan ja liiketoiminnan lainalaisuuksien merkitys.
Tämän kurssin ehdottomasti parasta antia olivat mielenkiintoiset ja inspiroivat vierailijapuheenvuorot. Vierailijat kertoivat mielenkiintoisesti johtamisesta antaen omien henkilökohtaisten kokemuksiensa ja ammattitaitonsa näkyä puheenvuoroissaan - ehkä juuri siksi heidän luentojaan oli hyvin inspiroivaa seurata. Näin myöskään oma pohdinta ei jäänyt pelkästään teorian varaan, vaan esiin tulleita johtamisen paradigmoja on ollut helpompi myös itse pohtia toisten kertomien omakohtaisten kokemusten pohjalta. Puhujista myös huomasi heidän syvän johtamisosaamisensa.
Vierailijapuheenvuorot ja perinteisemmät luennot antoivat johtajuudesta sellaisen kuvan, että johtajan rooli on erityisen tärkeä yrityksille sekä varsinkin sen työntekijöille. Johtaja luo ilmapiiriä ja toimii esimerkkinä. Sillä, onko johtaja enemmän laissez-faire -tyyppinen vai tiukka auktoriteetti, on merkitystä työssä viihtyvyyteen sekä koko organisaation toiminnan tehokkuuteen. Tämä kurssi antoi hyvän pohjan mahdollisille tuleville johtajuuden kursseille. Jos tämä kurssi jäisikin ainoaksi johtajuuden oppijaksoksi, olemme saaneet hyvää tietoa ja oppineet teorioita, joita voimme hyödyntää mahdollisissa tulevaisuutemme johtaja- ja asiantuntijatehtävissä.
Vierailijapuheenvuorot ja perinteisemmät luennot antoivat johtajuudesta sellaisen kuvan, että johtajan rooli on erityisen tärkeä yrityksille sekä varsinkin sen työntekijöille. Johtaja luo ilmapiiriä ja toimii esimerkkinä. Sillä, onko johtaja enemmän laissez-faire -tyyppinen vai tiukka auktoriteetti, on merkitystä työssä viihtyvyyteen sekä koko organisaation toiminnan tehokkuuteen. Tämä kurssi antoi hyvän pohjan mahdollisille tuleville johtajuuden kursseille. Jos tämä kurssi jäisikin ainoaksi johtajuuden oppijaksoksi, olemme saaneet hyvää tietoa ja oppineet teorioita, joita voimme hyödyntää mahdollisissa tulevaisuutemme johtaja- ja asiantuntijatehtävissä.
Mielestämme asioiden pohtiminen oppimispäiväkirjassa on ollut hedelmällistä, sillä luennot eivät ole jääneet vain pelkkään asioiden kuuntelemiseen, vaan olemme oikeasti joutuneet pohtimaan esiin tulleita aiheita ja sanallistamaan omia ajatuksiamme ja oppimiskokemuksiamme. Blogin muodossa oppimispäiväkirjan tekeminen oli melko uutta. Blogi kiva työkalu siinä mielessä, että heti näki myös oman työn tuloksen kun julkaisi yhdessä tai yksin toteutetun pohdinnan. Ryhmämme toiminta on ollut mielestämme hyvää ja olemme yhteisessä whatsapp-ryhmäkeskustelussa tsempanneet toisiamme ja jakaneet aiheita tasapuolisesti. Tällainen yhteisen blogin työstäminen voisi olla huomattavasti vaikeampaa ja työläämpää, ellei jokainen ryhmän jäsen sitoutuisi työskentelyyn yhtä lailla. Me kuitenkin koemme olleemme kaikki samanarvoisesti mukana kirjoittamisessa ja asioiden pohtimisessa. Kaiken kaikkiaan tämä blogi on ollut hyvä työkalu oman johtajuusajattelun syventämiseen.
kuvat: pixabay.com
Kirjoittanut:
Tiia Malinen
Emmi Ylihärsilä
Anu Villman
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti