Kuvan osoite: <https://lounea.fi/lounea/yhteiskuntavastuu>
Luennolla keskustelun herättelijänä toimi jakautuminen useampaan ryhmään, sen mukaan, millaista roolia ajatteli yhteiskuntavastuun ja arvojen ideaalitilanteessa organisaation toiminnassa näyttelevän.
Me Emmin kanssa olimme samaa mieltä mieltä siitä, että toimiakseen tuottavasti, tehokkaasti ja meidän näkökulmastamme viisaasti ja oikeudenmukaisesti, tulisi organisaation missiona olla sekä taloudellinen kasvu ja menestyminen että myös yhteiskuntavastuun ja eettisten arvojen toteuttaminen.
Itse haluaisin työskennellä tulevaisuudessa organisaatiossa, joka olisi arvopohjaltaan omia arvojani vastaava ja siten työympäristönä innostava, motivoiva ja hyvinvointia niin tytöntekijöille kuin ympäristöön rakentava. Eräältä kasvatustieteen kurssilta jäi mieleeni opettajan kehotus pysähtyä miettimään organisaatioiden arvomaailmaa, ja sen näkymistä niiden sisäisissä toimintakulttuureissa. Opettajamme toi esille näkökulman, että voi käydä raskaaksi työskennellä organisaatiossa, jonka arvomaailma ei vastaa omia arvoja. Kalamaljakeskutelussa tosin tuli esille hyvä huomio liittyen tähän omaa arvomaailmaa vastaavaan organisaatioon töihin hakeutumiseen.
Eräs luennolla keskustelua herättänyt näkökulma oli ensinnäkin se, riittääkö pelkkä yritysten ja yhtiöiden toimintaa säätelevä lainsäädäntö takaamaan riittävän liiketoimintaetiikan ja vastuullisen toiminnan, vai tulisiko näiden eettisten periaatteiden, arvojen ja yhteikuntavastuun olla perustavanlaatuisempi osa yrityksen koko toimintalogiikkaa. Tästä aiheesta syntyi mielenkiintoista keskustelua ja esitettiin monta hyvää näkökulmaa. Pohdittiin esim. sitä, onko etiikan vastaista käyttää etiikkaa markkinointikeinona. Luentojen keskusteluja ja Padletin näkökulmaa mukaillen voidaan todeta, että tietoiset kuluttajat huomaavat näennäisetiikan, jos yrityksellä ei ole laajempaa arvopohjaa. Meidän pienryhmässämme keskusteltiin siitä, miten kuluttajat ovat entistä tietoisempia ja kriittisempiä yritysten toimintaan sisältyvien eettisten arvojen suhteen. Myös some tuo valtaa suhteessa näennäisbrändäykseen ja yrityksen maine voi heikentyä nopeasti, mikäli sen todellinen toiminta ja esim. työntekijöiden kohtelu ei ole linjassa ulkoisesti esille tuotujen arvojen ja vision sekä strategian kanssa.
Mielestäni taloudellinen menestys on kuitenkin yityksen yhteiskuntavastuun perustana, sillä mitä suurempi on yrityksen liikevaihto, sitä enemmän vaikuttamisen mahdollisuuksia, sekä käytännössä varojaan esim. hyväntekeväisyyteen sijoittamalla että myös ääntään yhteiskunnassa käyttämällä, ja sosiaalisten verkostojensa kautta yrityksellä on. Kolmannen sektorin organisaatioiden koko toiminta sen sijaan voi olla rakentunut erilaisten periaatteiden ja rahoitusmallien varaan. Yhteiskunnallisia yrityksiä voi viedä eteenpäin pääomien tavoittelun sijaan halua edistää esim. tietyn syrjäytymisvaarassa olevan ihmisryhmän oikeuksia ja hyvinvointia.
Palveluyhteiskunnan vieminen kehitysmaihin hyvinvointia ja taloutta rakentamaan
Luennon lopuksi esitettiin ajatus, että mitä jos näitä vasta kehittymässä olevia maita tuettaisiinkin palveluyhteiskunnan rakentamisessa. Annettaisiin resursseja ja mahdollisuuksia kouluttautua palvelualoille. Voisivatko tätä kautta mahdollistua myös reitit lähteä hakutumaan yrittäjäksi oman harrastuneisuuden, kiinnostuksen kohteiden ja osaamisen pohjalta, joilloin monella ihmisellä olisi aiempaa enemmän mahdollisuuksia ja vapautta vaikuttaa omiin työtehtäviinsä ja palkkaukseensa. Toisaalta realiteettina voidaan nähdä myös ostovoiman pula, eli kuinka rakentaa palveluyhteiskunta, ellei valtaväestöllä ole mahdollisuutta kovin suurella volyymilla ostaa näitä palveluja. Tähän ratkaisuna voidaan ehkä nähdä aika, ja yhteiskunnallisten sekä elinkeinoelämän rakenteiden muuttaminen pikkuhiljaa yleisen koulutustason ja hyvinvoinnin tason kasvaessa. Ajattelisin, että tehtaat ja tuotanto tulevat jatkossakin olemaan tärkeitä hyvinvointia ja taloudellista turvaa luovia tekijöitä näissä kehittyvissä maissa, mutta siinä rinnalla kouluttautuneiden määrän kasvaminen ja palveluyhteiskunnan rakentaminen toisi mahdollisesti pidemmällä aikajänteellä ja kestävän kehityksen ajatusta mukaillen enemmän hyvinvointia näihin yhteiskuntiin ja yksilöille valinnan ja itsensä toteuttamisen vapautta.
Kuvan lähde: <https://tieku.fi/maailmankaikkeus/aurinkokunta/maa/maapallo-keventynyt>
Kirjoittajanut:
Anu Villman
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti