Kuvan osoite: <https://www.eva.fi/blog/2014/09/17/julkeasektori/>
Mitä byrokratia on ja miten se vaikuttaa meidän elämäämme?
Usein byrokratiasta puhuttaessa termi mielletään negatiivisena ja jopa epämiellyttävänä. Byrokratia koetaan usein toiminnaksi ja rakenteiksi, jotka tekevät asioista vaikempia, hitaampia ja persoonattomampia, ehkä välinpitämättömiäkin. Byrokratia voidaan kuitenkin myös tulkita positiiviseksi ilmiöksi, joka on edelleen käyttökelpoinen, tehokas ja tarpeellinen hallinnon muoto.
Byrokratialla tarkoitetaan luennon pohjalta hierarkiasta koostuvaa organisaatiomuotoa, jossa erilaistetaan asintuntemus ja tietämys. Säännöt ja kontrolli ovat tällaisessa organisaatiossa järjestetty melko hierarkkisesti. Arkiajatteluna byrokratia tuo helposti itsellenikin ensimmäisenä mieleen hitaasti tapahtuvat päätöksentekoprosessit, yksilöllisyyden ja inhimillisyyden häivyttämisen, sekä organisaatioiden tiukan ja hierarkkisen työnjaon, joka ei mahdollista tilannetekijöiden huomioimista, saati sitten luovaa ja yksilöllistä työtetta. Hallintotieteen sivuaineopintojeni pohjalta pystyn kuitenkin etäännyttämään itseni byrokratia-termista ja tarkastelemaan sitä neutraalimmasta organisaatioden lainalaisuuksien näkökulmasta. Tiedän, että byrokratia myös turvaa meidän kansalaisten oikeuksia, takaa yhdenvertaisemman kohtelun ja luo luotettavuutta sekä tehokkuutta monien orgnaisaatioiden toimintaan.
Kontingenssiteorian ydin
Kontingenssiteoria kumoaa ajatuksen siitä, että organisaatioiden olemus voitaisiin ymmärtää irrallaan niiden ympäristöistä. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että ne yritykset, jotka seuraavat ja analysoivat ympäristöään sekä sitä kautta ennakoivat muutoksia, pärjäävät. Maalaisjärjellä ajatellen kontingenssiteorian periaatteita voisi pitää ikään kuin itsestäänselvyyksinä. Kontingenssiteorialla on looginen ja rationalisoiva yhteys byrokratiaan. Kaikilla organisaatioin toiminnoilla on omat ympäristönsä, jotka niiden tulee ottaa huomioon. Kontingenssiteoriaa voidaan kuvailla "elossapysymisstrategiaksi". Ei siis ole olemassa yhtä ja oikeaa tapaa organisoida, vaan jokaisen organisointiratkaisun tehokkuus riippuu nimenomaan tilannetekijöistä.
Miten byrokratia vaikuttaa meidän opiskelijoiden elämään ja kuinka byrokraattiset rakenteet näkyvät yliopistolla?
Yliopistolaitoksessa lienee monia byrokraattisia piirteitä. Yliopistosta löytynee sekä modernin orgaanisen organisaation että muodollisen hierarkkisen organisaation toiminnan muotoja. Yliopistot ovat kooltaan suuria organisaatioita, joissa on tarkoituksenmukaista toimintojen keskittäminen, asioiden tarkka dokumentointi sekä yhdenmukaisten sääntöjen, asetusten ja lakien noudattaminen kaiken toiminnan perustana.
Kuvan osoite: <http://papunet.net/taxonomy/term/11148>
Yliopiston byrokraattisia piirteitä Weberiä mukaillen
- Yliopistoissa auktoriteettisuhteet perustuvat rationaallis-lailliseen auktoriteettiin (esim. opettajien suhde oppilaisiin ja yliopiston rehtorin legitiimi valta-asema)
- Yliopistoissa valta ja auktoriteettiasema ei ole henkilösidonnaista, vaan kuuluu tiettyyn yliopistolaissa määriteltyyn rooliin ja tehtävään.
- Valtasuhteet on siten määritelty organisaation säännöissä.
- Organisaation toiminta on jossain määrin, tosin ei mielestäni täysin persoonatonta (esim. opettajan ja opiskelijan tai opiskelijiden välinen vuorovaikutus ei ole missään nimessä kasvotonta) Yliopiston hallintohenkilöstö sitä vastoin noudattaa yliopistolakia, säädöksiä ja yleisiä ohjeita. Yksilöllisten ratkaisujen tekeminen on mahdollista vain yliopistolain ja muiden yliopiston yleisesti määrittelemien toimintaohjeiden puitteissa.
- Tieteellinen tieto ohjaa yliopisto-organisaation toimintaa. (eivät missään nimessä uskomukset tai henkilökohtaiset näkemykset asioista)
- Säännöt ovat muodollisia. (esim. opiskelijavalinnat, tenttien arvostelu ja tutkintoihin liittyvät säädökset)
- Säännöt on dokumentoitu ja standardisoitu ja ne määrittelevät organisaation toiminnan periaatteet (Lait, asetukset ja säädökset määrittävät yliopistossa niin opiskelijoiden, tutkijoiden, kuin opettajien ja henkilökunnan toimintaa, sekä suhteita organisaation ulkopuolelle. (mm. rahoitusten hakeminen ja vaihto-opiskelijat)
- Organisaation säännöt eli lait ja asetukset määrittelevät yliopistossa tarpeelliset tehtävät.
- Ylempää annetut byrokraattiset ohjeet määrittelevät selkeästi yliopiston hallintohenkilöstön tekemiä päätöksiä ja tehtäviä - sooloilu ei ole juurikaan mahdollista, ja tällä varmistetaan mm. opiskelijoiden tasavertainen kohtelu.
- Organisaatiossa on selkeästi määritellyt auktoriteettiasemat - yliopiston rehtori ja vararehtori. Muuten yliopistossa on paljon myös orgaanisen asiantuntijorganisaation piirteitä, sillä onhan yliopiston tarkoitus olla tiedeyhteisö, jonka jäsenet keskustelevat ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään.
- Yliopiston organisaatiossa vallitsee melko selkeä hierarkkia - selkeät tehtävän- ja vastuunjaot (opettajan vastuut, opiskelijan vastuut jne.)
- Organisaatiossa on sopimussuhteet ja vallan jakautuminen on ilmaistu tehtävien, oikeuksien, velvollisuuksien ja vastuiden kautta. (opiskelijaa sitovat ja hänen opiskeluaikaansa määrittelevät tietyt reunaehdot, opettajilla ja hallintohenkilöstöllä sopimusperustainen suhde yliopistoon, samoin kuin jatkotutkinto-opiskelijoilla)
- Yliopisto-organisaation tehtäviin on ehdottomasti selkeät kelpoisuusvaatimukset. Ilman soveltuvaa tutkintoa ei oteta opiskelijaksi, eikä yliopiston opettajana voi toimia ilman kelpoisuutta täyttävää tutkintoa. Myös professorin virkaan vaaditaan erillinen tohtorin tutkinto.
- Organisaatiossa tehtävästä toiseen siirtyminen tapahtuu muodollisen pätevyyden perusteella (esim. opiskelijasta voi edetä tohtoriopiskelijaksi ja sitä kautta professoriksi tai yliopistolehtoriksi. Maisteri taas voi työllistyä yliopiston hallinnollisiin tehtäviin, kuten tiedekuntansa amanuenssiksi)
- Organisaation eri tehtävissä on eri palkkaluokat ja muut edut - tämäkin pitänee paikkansa. Työsuhteessa olevan jatko-opiskelijan palkka maksetaan eri perustein kuin professorin palkka.
- Kommunikaatio, koordinaatio ja kontrolli on keskitettyä - tiedekunnat vastaavat oman alansa opiskelijoista, yliopiston eri hierarkioilla on omat vastuualueensa ja tehtävänsä sekä omat "esimiehensä". Myös opiskelija yleensä tietää kenen puoleen kääntyä tenttiin, korvaavuuksiin tai vaikkapa epäasialliseen kohteluun liittyvissä asioissa.
Kuvan osoite: <http://tamapaiva.blogspot.com/2015/08/turhaa-byrokratiaa.html>
Kirjoittanut:
Anu Villman
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti