Mitä johtajuus on? (Luento 22.10.2018)

Mitä johtajuus on?

 

Kuvan lähde:<https://www.kauppakamarilehti.fi/index.php/ajankohtaista/johtaja-nayttaa-esimerkkia-tiedon-jakajana/>

Johtajuus on vallankäyttöä ja sosiaalista vuorovaikutusta

Jokainen meistä on ollut johdettavana eri elämäntilanteissa, ja kuten luennollakin todettiin, voidaan myös esimerkiksi vanhemmuutta pitää jonkinlaisena johtajuutena, samoin luokanopettaja on omalla tavallaan sekä oppilaidensa lähiesimies että johtaja. Johtamiseen voi ottaa valtavan monia näkökulmia, mutta yksi yhdistävistä tekijöistä johtamista mistä tahansa näkökulmasta tarkasteltaessa on johtajan auktoriteetti suhteessa johdettaviin ja tämän auktoriteetin oikeuttaminen tavalla tai toisella. Johtamiseen kuuluu aina valtaa ja vastuuta, ja se toteutetaan useimmiten esimies-alainen suhteessa.  Siten voidaan todeta, että jollain tavalla valta on johtamisen keskiössä ja tämän vallan mahdollistavat organisaation ja yhteiskunnan erilaiset rakenteet. Johtajuus ei siis missään nimessä ole käsitteenä neutraali, vaan merkityksellinen niin yhteiskunnallisella kuin yksilötasolla ja monenlaisia mielikuvia herättävä.

Luennolle tullessamme meillä oli ennakkotehtävänä tehdä kuvahakuja johtamisesta ja pohtia siten, millaisena johtajuus näissä kuvissa esitetään. Pääsimme luennolla pienryhmissä keskustelemaan siitä, millaisia ajatuksia sekä ennakkotietoja meillä itse kullakin on johtajuudesta. Keskustelimme myös yhteisesti erilaisista tavoista tarkastella ja lähestyä johtajuutta sekä sitä, miksi tarvitaan johtajuutta ja mitä se johtajuus perimmältään ilmiönä oikeistaan on. Me keskustelimme pienrymässämme tästä johtajuuden ilmiöstä kolmen kasvatustieteilijän näkökulmasta. Ajattelisin, että meidän tieteenalamme teoreettinen substanssiosaaminen antaa hyvät mahdollisuudet tarkastella johtajuutta vuorovaikutuksena ja kykynä ymmärtää, motivoida ja ohjata erilaisia ihmisiä. Keskustelussamme sosiaalinen, ymmärtävä ja vuorovaikutuksellinen näkökulma johtajuuteen oli selkeästi keskiössä. Huomiomme oli kiinnittynyt esimerkiksi siihen, että usein johtajuus esitettiin ylhäältä alaspäin etenevinä hierarkkisina kaavioina ja valtasuhteina. Nykyään johtajuus lienee kuitenkin yhä enemmän vertikaalista jaettua asiantuntijuutta ja vastavuoroista keskustelua.

Kuvan lähde: < https://www.tlnt.com/should-we-be-developing-leaders-or-developing-leadership/>

Kasvatustieteilijöinä ymmärrämme, että jokainen ihminen on yksilö ja se johtamisen tapa ja tyyli, mikä toimii esimiestyössä yhdelle henkilölle, ei välttämättä ole toimiva tapa jonkun toisen henkilön motivoimiseen, eikä kannusta häntä antamaan hyvää työpanostaan organisaatiolle. Luennolla puhuttiin, että johtajuudessa on merkityksellistä tiedostaa, että kaikki ymmärtävät saman tilanteen eri tavoin, omasta henkilökohtaisesta kokemismaailmastaan käsin. Johtajalla on merkittävä rooli tehdä asioita ymmerrettäväksi työyhteisössä (sense making -tilanne). Siten johtajalla on oltava sosiaalisen vuorovaikutuksen välineitä ja psykologista pelisilmää tehdä työn sisällöt ja yhteiset tavoitteet ymmärrettäviksi ja läpinäkyviksi erilaisille ihmisille, kykyä ohjata ihmisten välistä vuorovaikutusta sekä konfliktitilanteita ja ymmärtää erilaisia työn tekemisen tapoja.

Olen tieteenalani ja laajana sivuaineena lukemani psykologian pohjalta kiinnostunut ihmisen opppimisesta ja yksilöllisistä tavoista kokea ympäröivää maailmaa, motivoitua, työskennellä tehokkaasti jne., ja siten on mielenkiintoista pohtia erilaisia johtamisen tapoja ja teorioita sekä niiden vahvuuksia ja heikkouksia. Itseäni näin "ihmistieteilijänä" ja HR-puolen tehtävistä tulevaisuudessa kiinnostuneena innostaa erityisesti pohtia johtajuuden sosiaalista ulottuvuutta ja vuorovaikutusta, dialogin merkitystä johtajuudessa, johtajuuden psykologiaa, työhyvinvointia ja siten erityisesti johtajuutta käsitteen "Leadership"-alaisuudessa.

Kuvan lähde: <https://www.ossiaura.com/auran-faktat-blogi/henkilostotuottavuutta-sote-ja-maakuntauudistukseen>

Johtaja mahdollistaa ja luo tavoitteita

Luennon kokonaisantia ja herättämia ajatuksia pohdittaessa voidaan todeta, että johtajuus on erittäin huonoa tai tehotonta johtamista, ellei ihminen ja kyky ymmärtää ihmistä ole johtamisen funktion keskiössä. Johtamisen taustalla on aina idea asioiden ja toimintojen hyvin ja tehokkaasti tekemisestä työpaikalla. Lopulta tämän johtajuuden mahdollistavat ja oikeuttavat johtamisen kohteena olevat henkilöt, jotka parhaassa tapauksessa organisaation yhteisten arvojen, vision, misssion ja henkilökohtaisen motivaationsa myötä myös tukevat johtajan työtä. Jos organisaation voidaan määritellä  olevan toimintajärjestelmä jonkin tavoitteen toteuttamiseksi, niin  johtamista taas voidaan tarkastella toimintana, jonka tarkoituksena on organisoida, motivoida ja sitouttaa ihmisiä tekemään töitä tuon halutun tavoitteen saavuttamiseksi.

Ei ole olemassa yhtä yhtenäistä organisaatiokulttuuria tai johtamisen teoriaa. Johtajuutta voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Voidaan kuitenkin sanoa, että johtajuus on aina tulevaisuuteen suuntautuvaa toimintaa, jonka tarkoituksena on määrittää organisaation haluttua tulevaisuuden suuntaa ja ehkäistä päämäärätöntä ajalehtimista. Erityisesti ihmisten johtamista (Leadership tai HRM) tarkasteltaessa johtajuus on yhteisöllinen ja keskusteleva strategiaprosessi.

Kirjoittanut:
Anu Villman